Huhhuh...
Oonkin ollu luvattoman kauan pois...Ei vaan ole jaksanu/kerenny/kiinnostanu.
Siis masennus tai sen pieni alku on poissa, mutta jotenkin koittanu välttää koneilua...Tarttee olla välillä "oikeeta" elämää ;)
Otteita toisaalta päiväkirjasta :
31.3 : Mä syöpöttelen ja juopottelen, yksinäni, ku lapset nukkuu ja Mika on Vantaalla... Vedin äsken popparipussin.(Estrellan niitä valmiita, ne on aivan mahtavan ihania, verrattuna esim. micropoppareihin) Sit join yhen kaljan ja nyt menee toinen kalja ja suklaata...(mitäs myyvät ruohomunia -50%, pakkohan se on ostaa ku halvalla saa...Sulo Vilen-oireyhtymä ) 
Kolmas olut aukes...Onneks noita on vaa 6 
Kun vietiin Johanna judoon, me Anniinan kanssa käveltiin yhden lukion ympäri. Oiskohan matkaa tullu kilometrin verran. Ja neiti jakso koko matkan kävellä. On tosi mukavaa nyt nää illat kun on valosaa. Anniinan kanssa huomattavsti mukavampaa tuolla Somerollakin olla se tunti vaikka ulkona, tosin tarttee ettiä sielt joku leikkipaikka, ei toi kävely tuolle taaperolle varmaan ole kivaa montaa kertaa.
Ja ennenku sielt lähti ajelee kotiin oli pimeetä..Ei tästä kauaa oo ku oli pimeetä jo sinne ajaessakin. Sentäs tippa ennen kuutta lähetää ajelee ja takas lähetään yleensä vartin vaille kaheksan ja nyt oli toisaan ihanan valosaa!!!! (tähän sellanen huippu-hyppivä-hymiö)
Jees 
Moro
Maanantaina oli Johannan opettajan kanssa juttelua koululla (hyvin menee likan koulu, matematiikassa tainnu tulla Mikaan kun kerran kymppejä saa kokeista), Johannan judo kuskausta(yhteen suuntaan n.50 km) ja kaupassa käyntiä.
Tiistaina leiposin pullia,rahkapiirakan ja tonnikalajuustopiiraan, sekä siivosin koko kämpän, koska illalla emännöin Tuppereita.Niin ja hain ja vein mutsin Jokioisille ja siskon Forssaan. (n.50km)Keskiviikkona otin piiiitkät unoset Anniinan kanssa aamupäivällä, koska olin hirmu väsy. Kävin mutsille kaupassa ja vietin Anniinan kanssa Johanna judoon.(n.100km) Löydettiin kiva leikkipaikka siitä salin läheltä.Siellä on hyvä olla sen tunnin verran ku Johanna on "judoilemassa". Aikasemmin ees osannu ettiä tollasta paikka, kun on ollu pimeetä, mitään oo nähny, mut nytkun on nää ihanan valosat illat. Tuostaki Johannan kuskaamisesta tuli heti paljon mielekkäämpää,kuin pimeellä.
Torstaina tuli siivottua heti aamutuimaan ja pestyä pyykkiä tai kolme mattoa, koneessa.. Nukuin taasen Anniinan kanssa päikyt ja sitten olenkin oikeestaan koneillu ja ja tehny ruokaa, leikkiny Anskun kanssa ja tarjonnu kahvia naapurille ja ollu ulkona Anniinan kanssa , laittanu sen nukkumaan...siis sitä normaalia.
Aamulla olin kyllä sydän syrjällään kun Toni eilen ilmotti, et tänään menee kouluun fillarilla. (20 km päähän)Yritin kieltää, mutta sano että haluu kokeilla...
Ja se tie mitä pitkin tarttee ajaa, ei omaa jalkakäytävää, on aika vilkasliikenteinen, rekkoja, busseja ym.Eikä siinä valkosen viivan pientareen puolella ole paljon tilaa fillarilla ajaa. JA tietty kun kasiin menee, niin täynnä työmatkalaisia. Ja eihä meijän isopieni poika suostu kypärää laittaa. Turvaliivin onneks suostu..näkyy vähän paremmin. sano vaan kotiin tullessa että liikennettä paljon enemmän, kuin aamulla. Ja niitä rekkoja. Se lähti ajaa puolen seiskan aikaan ja koululla oli hyvissä ajoin, mutta mun teki mieli koko aika soittaa sille , että onko kunnossa
Maltoin. Ja sitten se soitti et kaikki ok, koulussa ollaan. Sit vasta sain aamun rullaa kunnolla. (näin koko aika otsikot iltiksessä, kuin koululainen virui ojassa monta tuntia ennenku huomattiin, tai näin silmissä kuinka jäi rekan pyöräiden alle...niin että huolet ne vaan kasvaa lasten iän myötä ) Poika muuten nukahti klo 20.00 illalla Tais olla rasittava koulumatka kuitenkin 
Mulla taitaa alkaa uus Tupperware- esittelijän ura
Että kaikki halukkaat ; voin tulla pitää kutsut teidän luona Olin joskus 4 vuotta sitten esittelijänä ja ihan meni yli koko muovi sillon. Mutta nyt taasen lämpenin ajatukselle
Ihan harrastus-meiningillä. Aika kun on rajallista ja lastenvahdit.Ku Mikakin on paljon poissa, jää kaiken hoitaminen mun harteille, mutta harrastuksen nyt haluan ja olkoon se tuo.Liikuntaa kun en nyt jaksa harrastaa...Maanantai 7.4. ; Nyt oonkin sitten taas ihan virallisesti Tupperware-konsultti. Hauskaa, mulla olikin tossa pari kolme vuotta sitten sellain olo että oon allerginen kaikelle muoville Mutta nyt taas ihan eri mielellä.
Ja aika kivat on väritkin noissa kipoissa nyt. Tosin hinnathan nyt on aika kauheet, mutta laatuhan maksaa .
kolmeen paikkaan oon nyt saanu varpaan oven väliin ja päivät pitäs sopia koska meen esittelemään.
Siellä tukussa juttelin tän tukkumyyjän kanssa ja se muisti mut kolmen vuoden takaa. Ja sanokin , ettei mun tartte näitä uuden esittelijän alkujuttuja käydä läpi, ellen ite halua, koska ei siitä kauemmin ole, kun lopetin viimeks.
Ihan kiva juttu. Ens viikolla on joku peruskurssi uusille ja arvelin sinne mennä kuitenkin, kun sieltä saa lahjaks 1,2 litrasen astian ja päivyrin Ihan vaan hakee, kaikki mitä ilmatteeks saa
Tuleehan toi matka nyt kuitenkin maksaa bensat, mut 
(Mika ei ymmärrä )
Soittelin kotimatkalla mun serkulle, kyselläkseni pitäskö esittelyn ja kuulinkin että se on pieniin päin. Laskettuaika 30.11.08 On viikolla 6+ Kyseessä on ihminen joka n.10 vuotta sitten oli ihan varma ettei halua lapsia Sittemin kyllä eros silosesta miehestän ja on nyt ollu uudessa suhteessa 5 vuotta. Eli niin se mieli muuttuu. Tulin kyllä hirmu iloseks tuosta uutisesta. Että niin se päivänkin mieliala muuttuu nopsaa.
( nyt tulee huuhaata: sillonko mä aloin odottaa Tonia, kuoli Mikan pappa. Sitten kun aloin odottaa Johannaa, kuoli Mikan yks serkku, Sitten kun aloin odottaa Sakua kuoli mun isomummo ja kun aloin odottaa Susannaa kuoli mun toinen isomummo...NOH,kun aloin odottaa Anniinaa, mietin että kuinkakohan on , kuka nyt kuolee. Muttei ketään ainakaan meidän tuttu. Mutta noiden neljän ensimmäisen aikana olen miettiny, että tartteeko aina jonkun kuolla, kun on uusi tulokas tulossa?? Kieltämättä tänään, kun mun serkku kerto olevansa raskaana, tuli sellanen olo että niin taas joku anto tilaa uudelle elämälle..Juha pyörii kovasti mielessä...Huuhaa päättyy...)
Ja tää lähtee nukkuu. Öitä murut
5.4: Piti vielä noista ajetuista kilometreistä sen verran kertoo, et toi Voager ostettiin JOulukuussa tai marraskuun lopulla ja nyt sillä on jo ajettu 11 tuhatta, siitä kun se meitin taloon tuli 
Osansa kait on syy siinä että kauppaankin on matkaa jo se 20 km suunta ja lääkäreihin ym. Siis kaapunkiin
Tänäänkin tartti ajaa kaapunkiin näyttää Anniinan varvasta...Meillä Anniinalla isovarvas ihan turvonnu ja täynnä mätää 
Se on kuukauden päivät ollu kuiva, mutta ihan yllätykseks oli tänää turvonnu ja tuolleen, ku lääkärissä käytiin, niin puhkas patin ja sielt tuli märkää. 
Lie senkö takia nukkunu pari viimestä yötä huonommin 
nyt sai antibioottia ja anibioottista rasvaa siihen. Ite olin rasvaillu vaan bebanthenilla, muttei auttanu.. Jospa nyt paranis.
Eilenkin ajettiin Toni viemään serkulle yökylään, kaapunkiin, eli jos jo pävällä olin käyny (olinko? en muista) ja vielä illallakin mentiin niin tuleehan noita km mittariin. (tuli mieleen, olin joo kun kävin työkkärissä...)
Aiemmin pidin kilometritaulukkoa, ilmottelin aina kuinka paljon on mittariväli liikkunu ja on ne hurjia määriä,näin kotiäidille....
Tosta työkkäristä sellanen juttu, että haen ny syksyllä koulutukseen joka kestää 30 vkoa, joku kaupanalan koulutus.
Ja sen takia tartti kysellä pph ja päiväkotia neidille , kun se tulis nyt meillekin ajankohtaseks. Toisaalta hyvillä mielin kouluttaudun, mutta kun mä en ole mikään koululainen,ei musta ole opiskelee, mutta ehkä ton 30 vkoa jaksaa...
Ja sitten toinen juttu, raaskinko laittaa Anniinaa hoitoon? Pakkohan se on..Mutta yks mutta siinä on vielä koko jutussa, jos mua edes valitaan ko. koulutukseen. Jaksa sen enempää murehtia asiaa....NYT.
Sunnuntaina; Eilinen meni liian nopsaa... Ja osa-aika-lapsettomana. Lapset oli kavereilla, tuli kotiin ja läks taas kavereille.
Mika oli Johannan judomatsissa mukanaan Anniina. Alko mua hiukan harmittaa etten mä lähteny sinne yksin Johannan kanssa, koska siellä pirun salissa oli aikataulut 5 TUNTIA myöhässä 
Ja voitte vaan kuvitella kuinka ilkeetä olla tuollasen menevän taaperon kanssa paikassa, missä se ei saa oikeen vapaasti juosta ja mennä.Sylissä suurimman osan tartti olla. Säälittelin Anniinan ja Mikan puolesta, ehkä liikaa funtsin sitäkin, mutta sain tehtyä täällä kaikkee mitä on aikoja sitten pitäny tehä ja vaikka hommia mitkä kestää tehtynä vaan n.5 min niin ei vaan saanu otestään irti jotta olis saanunna tehtyä
*laitoin meijän huoneeseen verhotangon ja verhon
*siivosin eidän sängyn alustan 
villakoirat sai kyytiä ja löyty 7 paritonta sukkaa
*pyykkäsin 4 koneellista ja kuivatin ja viikkasin ja laitoin kaappiin
*lajittelin ISON kasan parittomia sukkia
*laitoin Sakun huoneeseen verhotangon ja verhoon
*keräsin lattioilta tavarat
*imuroin
*siivosin meijän huoneen nurkan (projekti oli aika tavararikas, löyty kaikkee unohdettua )
*rikoin digiboxin (meinasin siirtää huoneesta toiseen, ja nyt Sakulla ei ole boxia )
*vaihdoin lakanat meille ja Anniinalle
*keittiötä siivoilin, lähinnä puu-uunin päälle kertynyttä tavararöykkiötä
*leipasin mokkapaloja
Saatoinpa jottai muutakin tehä, muttei juuri tuu mieleen
Teinhän mä vielä ruokaakin
Pajon olis vielä jääny tehtävääkin, mutta johan nuo sitten kotiutu ja lähettiin ulkoiluttta "osmoa" käytiin ABC:ltä hkee herkkuja...
Toi Osmo on siis meidän kesäauto Oldsmobile Delta 88 V8:n padalla ja ikää 29-vuotta (vaan) mutta aika siidee mattamusta lauluauto
Ny mää lahren koisii.Tänäänkin ollu niin tapahtumarikas päivä ettei vanha jaksa....
tuon postauksen jlk enees toisaallekkaan ole jaksnu kirjotella.
Ehkäpä myöhemmin....
hmm; kohtahan Wildcat saa vaavelin..tarttee käyä kurkkimassa kuulumisia...
Kommentit